Enna opintovapaalla

 Herään noin kello 5.30. Usein jo viideltä. Aamupala, kanat ja joku kotihomma eli pyykit koneeseen. Kahdesta kolmeen tuntia tietokonehommia ja pyykit narulle. Kello on kymmenen. Tämä on mielestäni tuotteliainta aikaa. Ajatus pysyy kasassa ja tekstiä syntyy tai olen lukenut lähdeaineistoa ja tehnyt järkeviä muistiinpanoja todella ansiokkaasti. Teekupponen ja jumppahetki eli puutarhahommia tai lenkki. Happea kuitenkin tähän väliin. Kello on yksitoista ja takaisin koneen ääreen. Vieläkin saan aikaiseksi vaikka mitä. Kello yksi on nälkä ja on siis syötävä. Sen jälkeen vartin tirsat ja taas hommiin. Nyt ei kyllä kannata aloittaa mitään aineiston analysointia vaan tarkistella sähköposteja ja tehdä pienempiä säätöjä läksyihin. Neljältä olen aivan valmis. Ehkä sauna, ehkä vain hengailua. Kunnes kuuden paikkeilla saan vielä innon istahtaa koneen ääreen ja kirjoittaa kappaleen tai kaksi. No tämähän kuulostaa hyvältä! Eikö? Minä ainakin tunnen olevani aikaansaapa ja ahkera ja saavani itsestäni ir

 Viimeinen opintovapaaviikko tällä erää kuluu hurjaa vauhtia! Olen palaveerannut opettajien, opinnäytetyöohjaajan ja harjoittelun ohjaajan kanssa Teamsissa. Olen yrittänyt nyt syksyn aikana tehdä tehtäviä ennakkoon niin paljon, kuin opettajat ovat niitä antaneet ja tällä viikolla olen ne viimeistellyt ja lähettänyt arvioitavaksi. Yhden työn osalta opettaja lupasi jo pikakatselmuksen tehtyään ainakin nelosen.  Opparia olen päässyt hyvin aloittelemaan ja ohjaajan kanssa sovimme palautusajankohdan keväälle sekä opinnäytetyösopimuksen laatimiseen liittyviä asioita. Kyllä tässä matkan varrella silti palaveeramme varmasti useasti. Harjoittelussa sain paljon aineistoa kasaan ja nyt pitäisi periaatteessa vain kirjoittaa varsinainen teksti. Vain... Viimeiseen viikkoon kuuluu myös hiukan varautumista töiden alkamiseen silläkin tavalla, että kanalaan on hankittu ylimääräinen säkki ruokaa ja puutarhan syyspuuhat on tehty. Nyt voi siis hyvillä mielin työpäivän jälkeen jatkaa kirjoitustöitä. Tänne b

 Hetken aikaa kykenen liikkuvassa autossa tuijottamaan kuvaruutua. Pari sähköpostia ja huomisen ohjauksen asiat pystyin tekemään ja ehkä saan tämän tekstin lähetettyä, ennenkuin tulee liian huono olo. Kuopio-Turku välinen tie on onneksi melko suora ja hyväpintainen. Reissu on ollut kaikinpuoin hauska ja mukava. Erilaiset säätilat ja maisemat, nähtävyydet ja sukulaiset, porausapuna toimiminen ja luontoretki ovat täyttäneet päivät ja mukava patja hellinyt öisin. Ensi viikon saa sitten painaa kouluhommia täysillä ennenkuin työt taas alkavat. Korkeakosken reitistön kiertämisestä voit lukea piakkoin retkiblogistani  . Kotiin on kuitenkin ihana palata ja saunaa kaipailen en niinkään puhdistumiseen, kuin kotoutumiseen. Äiti siellä kuskina ja isä apurina. 

 Etäyhteyksillä on se etu, että voi lähteä tyttären luo Tornioon ja opettaa Teamsissa samalla. Täällä on jo lunta!  Tämän päivän ohjelmassa on myyntisuppilon opetusta ja omien tehtävien hoitamista. Se tuntuu nyt sujuvan varsin mainiosti hyvin nukutun yön jälkeen. Kätevää matkustaa matkailuautolla, kun oma sänky reissaa mukana. Käymme Lapin ammattikorkean kuvataidepuolen koulurakennuksissa kiertokäynneillä ja pari museota on myös listalla. Tornion saari on söpö ja kävelyretki rantaan on suunnitteilla. Vietän pari päivää täällä ja suuntaan torstaina kohti Siilinjärveä siskon luo. Eilisen ajomatkan aikana en läppäriä näpytellyt, mutta lupaan raportoida myös siitä kokemuksesta loppuviikolla.  En sitten lähtenyt Teamsia hoitamaan tuon ison ruudun kautta.

 Päättötyön tekemisessä on usein yhtenä vaiheena haastattelujen ja kyselyiden teko ja analysointi. Olen tähän mennessä tehnyt muutamia haastatteluja ja yhden kyselyn aiheesta chat-asiakaspalvelu. Nyt halusin vielä asiakasnäkökulman ja siksi pyydän, että kävisitte vastaamassa tuossa alla olevaan kyselyyn. Vaikka ette tietäisi asiasta mitään, on vastaukset tärkeitä kokonaiskuvan kannalta. Hauskinta hommassa on pohtia kysymyksiä, jotta saadaan vastauksia oikeisiin asioihin. Toinen mukava homma on analysoida vastauksia ja tehdä niistä yhteenvetoja, päätelmiä ja aineistoa hyödynnettäväksi. Sillä niin siinä käy; kun vastaatte kyselyihin, ne analysoidaan ja tuotetulla tiedolla parannetaan jotakin asiaa. Tai ainakin näin pitäisi hyvän kyselyn päätteeksi käydä. Tällä kertaa saatte parantaa ammattikoulun opetusta asiakaspalvelun osalta, kertoa chat-palvelun käyttöönottamista harkitseville yrityksille onko homma edes järkevää ja parantaa jo olemassa olevien chat-palveluiden tasoa. Tämä kaikki on

 Koska korona vei mahdollisuuden tanssia kevätkaudella, olen ollut iloinen päästessäni harjoituksiin nyt syksyllä. Kaikki näyttää tosin nyt taas huonolta, mutta murehditaan sitä syysloman jälkeen. Kohokohta Fyyrkantin syksyssä oli viime viikonloppuna, kun kokonnuimme promokuvauksiin Marttilan tilalle  Turkuun. Ilma oli jännittävä, mutta selvisimme ilman sateita ja saimme vähän auringonpaistetta lämmittämään tuulista säätä. Kuvaajanamme oli taitava ihmisten käsittelijä ja tunnelmien vangitsija Shojalak . Maisemat tukivat hienosti Laura Hannulan suunnittelemia asuja, joita voi nähdä seuraavassa näytöksessämme. Sen ajankohta on auki vallitsevasta tilanteesta johtuen.  Tämä katkaisi ihanasti opiskeluputken ja antoi muuta ajateltavaa. Päätin tällä viikolla myös aloittaa opinnäytetyötäni. Jahka pääsen hiukan etenemään, kerron siitäkin prosessista enemmän.

 Tänään tunnen oloni kaikinpuolin väsyneeksi. Takana on kiireinen viikko kahdella koulupäiväivällä. Koulupäivät olivat sisällöltään erittäin hyviä ja asiaa tuli todella paljon. Muina aikoina on pitänyt kiirettä työharjoittelussa ja koulutehtävien parissa. Eikä kiireen loppua näy tulevallakaan viikolla. Tänään sentään sain pidettyä näppini erossa koulutehtävistä. (kaksi kertaa puoli tuntia, eihän sitä lasketa...) Sienien metsästys ja ruuanlaitto olikin kaikki, mitä sain tänään aikaiseksi. Ja pientä joululahjojen valmistelua tein myös. Jos tekee suurimman osan itse, on pakko aloittaa jo tammikuussa kasvien idättäminen. Nyt on sadonkorjuun ja pakkaamisen aika. Ja tähän aikaan illasta on myös saunomisen ja hömppäohjelman katsomisen aika. 

 Nyt on taas löytynyt tasapaino opiskelun ja vapaa-ajan välillä. Tehtävät etenevät, vaikka muutama haastattelu siirtyikin parilla päivällä. Onko kellään muuten työpaikalla chat-asiakaspalvelua? Teen tutkimusta chat-palvelun käyttämisestä pienten yritysten näkökulmasta. Paljonko se vie aikaa ja mitä hyötyä siitä on?  Opetustakin on taas tulossa ja PowePointeja olen väsäillyt. Se on aika kivaa puuhaa. Toivottavasti osaan tehdä tarpeeksi selkeitä ja informatiivisia, jotta opiskelijat saavat niistä oikeita asioita irti. Omat koulupäivätkin lähestyvät ja niitä varten on pitänyt myös valmistautua. PowerPointeja sielläkin saadaan esitellä. Suurin piirtein kuukausi opintovapaata jäljellä. Olen osannut nauttia siitä, että saan keskittyä omaan oppimiseeni juuri silloin kun aivot ovat sillä tuulella. Eli kello kuusi aamulla. Ja aamupalan jälkeen ysiltä. Ja ruokatauon jalkeen kahdelta. Ja iltapäivällä neljältä teekupin kanssa. Ja illalla kuudelta ennen iltapalaa. Riippumatta viikonpäivästä! Tästä

 Ensimmäinen opetustunti sujui hienosti. Aiheenani oli asiakaskokemus ja siihen liittyvät asiat kuten asiakaskokemuksen mittaaminen ja johtaminen. Pidin tuntini osana opiskelijoiden lähipäivää, jossa osa opiskelijoista oli läsnä Teamsin kautta. Mielestäni hoidin hommani oikein mallikkaasti ja sitä mieltä olivat opiskelijatkin. Kyllä pikkuisen tietysti jännitti, kyllä se kuuluu asiaan. Opettamani mopokoululainen sai perjantaina ajolupansa ja sitä juhlittiin asianmukaisesti kakkukahvein. Turvallisia ajokilometrejä hänelle! Nyt olen paahtanut opiskelutehtäviä eteenpäin niin kovalla vauhdilla, etten meinaa itse pysyä perässä. Tämä tietää sitä, että on pakko pitää vapaapäiviä. Palautuminen on jäänyt kovin vähiin. Lähdinkin hetkeksi äidin hoiviin. Eikä siitä lepäämisestä ihan heti mitään tullut, toimisto oli pakko rakentaa tännekin. Äiti järjestikin matkan Raumalle maanantaiksi, silloin en ainakaan pääse näpyttelemään tietokonetta. Työpaikkalounas Ei mitään lepotaukoja, vaan opiskelukirjaa j

 Maanantaina oli harjoittelun ensimmäinen päivä. Tänään tein töitä kotona ja makustelin annettuja tehtäviä. Salon seudun ammattiopistolla on mukavaa ja avuliasta henkilökuntaa ja tunsin oloni heti tervetulleeksi. Alun perin minulle oli varattu tunti aikaa, mutta hengailinkin paikalla kuusi tuntia. Saurasin liiketalouden oppitunteja, sain oman työläppärin ja tutustuin rakennukseen. Päättötyöstäkin keskusteltiin pari sanaa eikä ainakaan tullut tyrmäystä idealle, että opisto tilaisi minulta jonkun työn. Se olisi mielekästä, että päättötyö hyödyttäisi mahdollisimman monia tahoja. Tänään jo suunnittelin ensi viikon opetusta. Minulle on annettu tehtäväksi kertoa asiakaskokemuksesta ja teettää siitä ryhmätehtävä. Aika vapaat kädet sain ja keräilin jo aika paljon materiaalia. Toinen tehtävä eli chat-palveluihin tutustuminen on jo hyvässä vauhdissa ja yhden ihmisen kanssa jo keskusteltu puhelimessa ja vaihdettu sähköposteja haastattelun sopimiseksi. Vastapainoksi teorialle parantelin kanalan ym

 Kaksi koulupäivää takana ja nippu tehtäviä edessä. Kaksi ryhmätehtävää ja yksi yksilötehtävä uusina tehtävinä. Siinäpä saa näpytellä taas tekstiä.  Mukavaa on ollut toimia taas ihmisten kanssa porukassa, kun takana on eristäytymistä ja yksin puurtamista. Aivot virkistyy kun keskustellaan ryhmissä vaikkapa megatrendeistä tai puhelinmyynnistä. Ja ne väliaikahöpötykset vaikkapa niistä kauppakasseista joita autoiksi kutsutaan. Koululla näkyy kiitettävästi maskeja, vaikka meidän monimuotoryhmät ovat yleensä vähäväkisiä ja näinollen turvavavälit säilyy kyllä. Tanssikin virkisti mieltä ja kehoa. On sillä valtava vaikutus ihmiseen kokonaisuutena: minä ja pari, vaikkakin vaihtuva, saamme aikaiseksi jotain hyvältä näyttävää huomioidessamme toisen liikkeet, musiikin ja muut tanssijat. En toki väitä, että aina se olisi niin silmiä hivelevää, mutta voinhan niin aina kuvitella tanssiessani masurkkaa uusilla askeleilla. Nyt maski päähän ja junan kyytiin.  Ai niin: kaksi opettajaa suositteli lukemaan

 Rippijuhlien suunnittelu ja niihin valmistautuminen ovat vieneet melko lailla aikaa. Juhlat siirrettiin jo kerran ja koronakaranteenin pituudesta ei ollut tietoa (negatiiviset tulokset tuli), joten tässä on nyt ollut vajaa viikko aikaa häärätä. Vaikka isoja ja näyttäviä juhlia ei ole tarkoitus järjestää, niin onhan se kiva vähän koristaa kotia. Koulu alkaa lähipäivillä huomenna ja ylihuomenna. Piknikkiteemalla mennään Kupittaan puistoon ryhmätehtäviä tekemään. Harjoittelua varten olen etsinyt materiaalia ja tehnyt suunnitelmaa tutkimustehtäväksi. Pää on ainakin täynnä ideoita! Kansantanssitreenit alkavat myös tänään. Koitamme pitää turvavälit. Kuinkahan onnistuu? Onneksi puolukat ovat vielä aavistuksen raakoja. Odotan sunnuntaita, silloin on aikaa mennä metsään.

 Opetussuunnitelmaa pääsen tekemään harjoittelussani. Monimuoto-opiskelijoiden ryhmä opiskelee tänä syksynä asiakaspalvelua ja minä pääsen mukaan lähi- ja etätunneille apuopen muodossa. Nyt olen katsellut viime vuoden opetusmateriaaleja ja tulevaisuudessa saan vaikuttaa pieneltä osalta niihin. Ryhmä on pieni ja toivon kovasti mukavia keskusteluja opetettavista aiheista. Oppimissuunnitelmaa harjoittelujaksolleni pohdin tuutorini kanssa puhelimitse. Nyt pitää vain malttaa mielensä ja katsoa hetken, että mitä mahdollisuuksia minulla ammattiopistossa on kehittyä ammatillisesti. Eilinen ystäväpuhelu sujui hienosti. Nyt kaipaisin ehdotuksia Turun keskustan alueelta harrastuksista, joissa aikuinen voi harjoitella suomen kieltä. Pääkirjastossa on kielikahvila, mutta onko muita? Kielitaitoa riittää jo oikein mukavasti puhelinkeskusteluun, mutta jos haluaisi käyttää kieltä enemmän ja löytää uusia ystäviä. Vanhemmalle väelle on olemassa kaikenlaisia porinaryhmiä, mutta työssäkäyvälle ne eivät aja

 Minulle ei ole koskaan ollut vaikeaa uusien asioiden aloittaminen. Eikä nytkään. Pitää päinvastoin taas hiukan toppuutella ja odottaa, että saan ohjeita ja muut pääsevät myös alkuun. Aloitin siis kalenterin päivityksellä ja aikataulutuksella. Samalla kävin katsomassa, onko kesän opintojen arvosanat jo tulleet. Ja olivathan ne. Erityisplussaa lähetin sähköpostin muodossa Itä-Suomen yliopiston opettajalleni, joka oli sanallisesti arvioinut esseeni. Näin pystyn taas kehittymään, kun tiedän mikä onnistui ja mikä olisi vaatinut vielä enemmän pohdintaa. Minä sain tehtävänkin jo harjoitteluun liittyen. Chat-palveluita on nykyään monessa firmassa ja niihin haetaan työntekijöitä. Miten liiketalouden opiskelijoita pitäisi kouluttaa tähän uuteen haasteeseen? Oletko ollut töissä, jossa olet ollut chat-asiakaspalvelija? Haluaisin kuulla millaista se on. Työnhakuilmoituksia selailtuani huomasin firmoja olevan tosiaankin laidasta laitaan: sähköyhtiöitä, vähittäiskauppaa, puhelinkeskusfirmoja ja aiku

 Eilen olikin sitten puolen kotiporukan lähdettävä koronatestiin. Kurkkukipu ei ole kova, mutta yhden nielupaiseita oli käytävä näyttämässä ja niinpä kaikki oireiset passitettiin koronatestiin ja sitä myöden karanteeniin. Kolmas oireili illalla ja täällä sitä sitten istutaan kotona kunnes tulokset tulevat. Arviolta viisi arkipäivää siis. Toivotaan ettei tule soittoa = positiivinen, vaan saa ihan itse omakannasta katsoa negatiivisen tuloksen. Niin ja se testi ei ollut paha, vain kuin ilkeä aivastuksen tunne joka ei sitten purkaudukaan. Piti perua kaikki suunnitellut tapaamiset eli... pyysin tuttuja käymään ruokakaupassa. (Kotihiirellä ei paljon sosiaalisia suunnitelmia näköjään ole. Marjastusta ja sienestystä ei tarvitse perua.) Ainoa harmillinen asia oli, että tänään olisi ollut palaveri työharjoittelusta, mutta se siirtyi näppärästi Teamsiin. Teams toimi taas moitteettomasti ja pääsimme sopimaan asioista, joita voin täältä karanteenista käsin aloitella. Miksi, oi miksi yliopistolta tu

 Koulua alkaa todenteolla aivan pian! Keskiviikkona menen Salon seudun ammattiopistolle keskustelemaan tarkemmin harjoittelustani. Sähköpostiin paukkuu viestejä omilta opettajiltani ja Optimaan aukeaa uusien kurssien sivuja. Nyt pitäisi päästä heti tositoimiin... Näillä näkymin menemme koululle ihan fyysisesti, ellei tämä korona taas räjähdä käsiin. Kasvomaskisuositus sielläkin tietysti on. Kesälomalla olen myös opiskellut uutta. Luin kananhoidon oppaan ja tein tykkimyssyni valmiiksi. Kahdet ohjeet ja tykkimyssyjä ennenkin tehnyt ystävä apuna siitä tuli oikein kaunis. 

Menetelmäopintoihini kuuluu kyselyn tai haastattelun laatiminen, joka tietysti vaatii taustatietojen keräämistä. Lähdin ihan ePerusteista katsomaan mitä ammattikoulun talotekniikan opiskelijoiden opetukseen kuuluu. Valinnaisista opinnoista löysin yritystoiminnan suunnittelu -kurssin. Lupaavaa. Mutta mitään mainintaa asiakaspalvelusta ei kyseisen kurssin kohdalla ollut! Kiitettävän kyllä saa, kun osaa täyttää itse firman perustamista varten tarvittavat kaavakkeet ja itsenäisesti etsiä firmalleen kirjanpitäjän. Että sillälailla. Mihinkäs tässä nyt sitten etenisi. Opetetaanko asiakaspalvelua vain baarimikoille ja merkonomeille. Mihinkäs talkkari ja leipuri sitä nyt tarvitsisikaan... Oletko sinä, tai onko joku siinä kuuloetäisyydellä ammattikoulussa? Opiskelijana tai opettajana? Käsitelläänkö teillä koulussa asiakaspalvelua edes puolella lauseella opetuksessa? Siis saanko näistä virallisista aineistoista väärän käsityksen ja koulussa opettajan lauseet alkavat sanoilla: Asiakkaasi arvostaa.

 Yuval Noah Harari kirjoittaa kirjassaan Homo Deus - huomisen lyhyt historia opiskelun saattavan muuttua hengelliseksi matkaksi. Hän erottaa hengellisyyden ja uskonnon kahdeksi eri asiaksi. Uskonto käsittää vaatimuksen uskoa johonkin. Hengellisyys on matka, jonka aikana löydetään jotain, jota ei aluksi tiennyt etsivänsäkään. Näin opiskelu voi ensin näyttäytyä vain keinona päästä haluamaansa päämäärään, mutta se voi muuttua pohdinnaksi, uuden päämäärän hiljaiseksi muodostumisprosessiksi. Harari hahmottelee energian ja materiaalin lisäksi uudeksi kasvun mahdollistajaksi tiedon. Maailman kapitalisoituminen määrää, että ehtyvien varojen, eli energian ja materiaalin lisäksi on nyt jo nousussa kolmas pääoma, tieto. Opiskelua pohtiessani olen huomannut itsessäni nämä kolme seikkaa: Ensin on päämäärä, sitten se muuttuu matkaksi tuntemattomaan ja kaiken kruunaa tieto omaisuuden, tiedon, karttumisesta. Päämääräni oli tätä matkaa aloittaessani halu opettaa asiakaspalvelua. Matkan varrella tämä ha

 Huomenna täällä meillä aloittavat peruskoululaiset jälleen innokkaasti(?) koulutiensä. Minä olen aloittanut koulunkäyntiä ottamalla yhteyttä työharjoittelupaikkoihin. Korona tässä vähän sitäkin asiaa häiritsee, kun ei tiedä miten ammattikoulut aloittavat opetuksensa. Nyt pitäisi etsiä viimeiseen ennakkotehtävään sopivat päättötyöt analysoitavaksi. Tällä hetkellä olen virallisesti kesälomalla ja olenkin puuhaillut perinteisiä kesälomahommia: mustikat, viinimarjat, mansikat ja vadelmat on poimittu ja pakastettu. Puutarha on syyslannoitettu ja marjapensaita leikelty. Autoreissunkin tein Siilinjärvelle. Olin siskon muuttoapuna. Edessä on vielä tyttären muutto Tornioon.  Kesäloma alkaa K:lla eli Kestinellä ja päättyy A:han eli Ataraxiin. Pujo ja heinät aivastuttavat ja hyttyset saavat aikaan sietämättömän kutiavia paukamia. Atarax saa aikaan unisuutta eli sen, että vietän todellisia kesälomapäiviä. Loikoilen ja otan rennosti.  Kävin myös tytäären kanssa magneettikalastamassa. Saalistakin t

Puolitoista viikkoa olen nyt arkipäivisin soitellut Turun kaupungin senioripuheluita. Pari tuntia on joka päivä mennyt tähän tärkeään tehtävään. Ihmiset ovat olleet iloisia soitosta ja heidän kanssaan on ollut mukava keskustella. Tämä on nyt yksi tapa olla mukana vapaaehtoisena auttamassa korona -aikaan.  Läksyt on kyllä jääneet tekemättä. Eräpäivä taitaa viimeiselle tekemättömälle tehtävälle olla 5.10. ja 8.10. pitäisi esitellä tutkimussuunnitelma. Että ihan hirveä kiire ei taida olla. Odottelen myös, koska lukujärjestys tulee nähtäväksi. Vain 4.9. on nyt ilmoitettu tuon 8.10. lisäksi. Eli ihan hirveä hätä ei nyt kuitenkaan ole tehtävien kanssa.  Tällaisen lyhyen päivityksen piristykseksi laitankin tähän kanavideon! Samainen kana, joka jo yritti hautoa, hautoo taas. Jännityksellä seuraamme, tuleeko tällä kertaa tipuja. Nyt on hiukan rauhallisempaa kanalassa, jos se helpottaisi kanaemon tehtävää.

Jotenkin tähän väliin sujahti maalausurakka ja muutenkin on huushollia ehostettu. Mutta nyt on kirjareflektio valmis ja sen voi lukea tuosta alempaa. Muutamia aineistoja menetelmäopinnon kurssia varten on myös käyty läpi, että ei tässä ole ihan pelkästään sudin varressa heiluttu. Isäntä teki kodinhoitohuoneen lattian valmiiksi ja minä olen maalaillut ikkunanpokia. Eikös se niin mene, että jos etuovi uusitaan, näyttäisi koko päätyseinä kaipaavan karmien maalausta ja muutakin kasvojen kohotusta?    Tämän otoksen jälkeen -kuva tulee sitten, kun kaikki on valmista. Oivaltava myyntityö – asiakkaana organisaatio, Sirpa Hänti, Liisa Kairisto-Mertanen ja Heidi Kock. Myyntityön kirjassa käsitellään kattavasti ja helppolukuisesti kaikki yritykseltä yritykselle myynnin osa-alueet. Aluksi kerrataan historiaa ja sitä miksi myyntimiehen työllä on huono maine. Tyrkyttäjän, helppoheikin ja pakkomyynnin aika on ollutta ja mennyttä tilalle on tullut kuuntelija, joka aidosti haluaa ratkaista asiakkaan

Itä-Suomen yliopiston tehtävät palautettu. 2+9 sivua tekstiä kirjoitettu, lähdeviitteet tarkistettu, kuvat ja liitteet luetteloitu sekä kansilehtien numerosarjat kirjattu. Nyt odottelemaan, pitääkö täydentää vai onko näin hyvä. Vettäkin sataa ja ikkunat on kitattu, niin maalaamaan ei tarvitse juuri nyt ryhtyä. Seuraavan tehtävän pariin siis. Oivaltavan myyntityön kirjassa on vain 154 sivua, joten urakka ei ole kovin suuri. Kaiken lisäksi tätä ei tentitä, vaan tästä kirjoitetaan arvostelu. Pistänkin arvostelun myöhemmin tänne teidän iloksenne, jos vaikka joku pohtii, kannattaako kirjaa lukea. Kanat muuten tekee pihaan sellaisia kuoppia, että eilen nuljahti nilkka. Vieläkin vähän aristaa, mutta on paranemaan päin. 

Kun ulkona on 30 astetta varjossa, ei sinne voi mennä ja sisälläkin on liian kuuma liikkua ainoat mahdolliset puuhat ovat nukkuminen ja kirjoittaminen. Onneksi aamulla ennen yhdeksää ja joskus kuuden jälkeen illalla pystyy jotakin sentään hääräämään. Tässä onkin muodostunut seuraavanlainen päiväjärjestys: Herätys joskus kuuden-seitsemän välillä, jumppa, uinti, aamupala, listojen, ovenkarmien ja ikkunanpokien maalaus ja kanojen ulkoilutus vaihtelevassa järjestyksessä. Sitten onkin aika siirtyä läksyjen kanssa johonkin viileään paikkaan. Puolilta päivin salaattia omasta maasta ja sen kanssa jotakin mahdollisimman suolaista. Päiväunet. Mikäli päiväunien jälkeen ei aivot lähde käyntiin, voi puuhailla jotain hyvin pientä. Esimerkiksi konetiskiainetabletteja. Paitsi että ne taisivat kuohua hiukan liikaa. No sitä tuotosta voi sitten käyttää vaikka lavuaarin ja vessanpöntön pesuun.  Toinen puolikas päivää menee läksyihin ja ehkä vähän myös muuhun tietokoneavusteiseen puuhaan. Iltasella ulkoilu

Mukavasti Juhannukselta paluun kunniaksi asiakaspalvelun kurssin ennakkotehtävä putkahti sähköpostiin. Lue kirja Oivaltava myyntityö ja kirjoita siitä 1-2 sivun reflektio eli arvio. Muistaakseni olen tuon kirjan jo lukenut, joten pikainen kertaus riittänee. Kirjakin on jo hankittuna e-kirjana, eli aloittamista vaille valmis tämäkin tehtävä. Tänään ahkeroin Itä-Suomen yliopiston tehtävien parissa ja kanat virallisina tuutoreina sainkin yhden valmiiksi. Toinen tehtäväkin on jo suunniteltu pääpiirteissään. Tehtävässä pitää kirjoittaa kurssisuunnitelma, aito tai kuvitteellinen. Minullahan on jo suurin työ tehty, kun pidin Muurlan opistolle kurssin. Siitä vain muokkaamaan enemmän opetuksellisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta kirjoitettu työ. Markkinointi ja kokeilut pois ja opetushallituksen ja pedagogisen aiheen tekstiä tilalle. Kaksi ensimmäistä tehtävää arvioidaan hyväksytty/hylätty periaatteella ja tästä kolmannesta tulee sitten numero. Aiheesta koulutuksen suuunittelu olen kyllä jo

Olen tässä hetken aikaa pohtinut teitä, lukijoita.  Aloitin tämän blogin itseäni varten, päiväkirjamaisiksi tarinoiksi joissa voin pohtia omaa edistymistäni. Samalla tämä toimi vahtina. Jos minulla ei ollut mitään kirjoitettavaa kouluun liittyvistä toimenpiteistä, olisi ryhdistäydyttävä. Toisaalta kirjoitukset vahtivat liikuntaa, lepoa ja vapaapäivien pitämistä. Sopiva jaksotus levon ja työn välillä on tärkeää.  Blogini poiki toisenkin, luola ja retkeilyblogin. Katsoin, että lukijoita, jotka ovat löytäneet juttuni opiskelusta ei ehkä kiinnostaisi yksityiskohtaiset luolakertomukset. Toisaalta ajattelin luolatarinoilla olevan oma lukijakuntansa. Kirjoittaessani mielessäni oli lukijat, pomoni, kaverini ja sukulaiset sekä ihmiset, jotka miettivät miten aikuisena pystyy opiskelemaan ja mitä kaikkea siihen liittyy. Availin hieman prosesseja aikuisopintorahasta, opintovapaasta, avoimen yliopiston ja monimuoto-opiskelun arjesta ja opiskelutekniikoista rohkaistakseni ihmisiä aloittamaan opiskel

Haastattelu muuttui viiden sivun raportiksi aika jouhevasti. Joku vain oli jo "unohtanut" viittaussäännöt. Onneksi ne löytyvät helposti. Koululla ei tietenkään ole ennen elokuuta ketään tarkastamassa kirjoituksiani, mutta sielläpähän ovat odottamassa. Tästä osasta voi saada vain hylätty/hyväksytty merkinnän, niin yritin olla tarkkana, ettei jää lähdeviitteistä kiinni. Seuraava tehtävä onkin sitten arvioida koulutussuunnitelmaa. Sen kimppuun huomenna. Tässä on muutama pikku asia työn alla. Ensinnäkin soitin VR:lle. Todella mukava virkailija oli puhelimessa ja selvitimme vastaukset kaikkiin kysymyksiin koskien vuodenvaihteessa ostettuja sarjalippuja. No nyt olisi sitten myynnissä Turku-Salo opiskelijalippuja tälle kesälle. Olkaa hyvä. VR oli jo kilttinä pidentänyt automaattisesti noita voimassaoloaikoja, mutta ei se taida ihan minulle riittää. Työllisyysrahastolle lähti myös sähköpostia koskien ensi syksyn aikuisopintorahaa. Vieläkö saisin suunnitelmien mukaisen pätkän rahaa, j

Koulutussuunnittelijan haastattelu oli helppo homma. Olin lähettänyt aihepiiristä minua kiinnostavia kysymyksiä ja suunnittelija oli suunnitellut esityksen niiden perusteella. Homma meni siis luennoksi. Tämä sopi vallan hienosti, sillä kaikki tuli selvitetyksi, eikä minun tarvinnut kuin muutama täsmentävä kysymys tehdä. Koulutussuunnittelijalla on isossa ammattiopistossa valtavasti töitä ja oli todella mukavaa, että hän ehti minulle asiasta kertomaan. Salon ammattiopistossa on kaksi koulutussuunnittelijaa ja parin vuoden takainen koulututsreformi aiheuttaa heille edelleen lisätöitä. Seuraavaksi pitääkin sitten kuunnella haastattelu uudelleen ja kirjoittaa siitä raportti. Jos sen saisi juhannukseksi tehtyä, niin olisin aika iloinen. Reippaan viikonlopun jälkeen, 13 km maastoreippailua, ei trvitse heti ensimmäisenä olla huolehtimassa jumppaamisesta. Huomenna sitten... Sahajärven ja Häntälän notkojen reissut löytyvät Aarteenetsintää Salon seudulla-blogista.

Neljä artikkelia ja kirja luettu. Teemahaastattelun yli kaksisataasivuinen kirja oli mielenkiintoinen. Ainoa vain, että sen ensimmäinen painos oli useita kymmeniä vuosia sitten kirjoitettu ja tämä uudistettu painoskin hieman vanhahtava. Jätin suosiolla lukematta kappaleet joissa käsiteltiin haastattelujen videoimista DVD-kaseteille ja "uudenaikaisten" analysointitietokoneohjelmien käyttöön liittyvät ongelmat.  Esimerkit kirjassa olivat myös luokkaa "Onko teillä jo siirrytty koneelliseen lypsämiseen?" ja "Sovi haastattelusta tarkkaan ensimmäisellä puhelinsoitolla. Voi olla hankalaa ja kallistakin saada haastateltava puhelimen päähän tarkistaaksesi miten hänen luokseen pääsee. Puhelinluettelon kartat eivät aina auta." No mutta nostalgiatrippi sekin. Tänään oli myös pakko päästää kukonpojat päiviltä. Kanat ovat herkkiä otuksia ja stressaantuvat helposti. Viisi kukkoilevaa nuorukaista ei aiheuta seesteistä olotilaa kanalassa. Kanat alkavat munia nahkamunia ja

Vietin pojan kanssa pitkän viikonlopun telttaillen, mökkeillen ja luolaillen. Satoi, aurinko paistoi ja myrskysi. Tavattiin luolaretkillä myös ystäviä ja matkustettiin losseilla, lautoilla ja yhteysaluksellakin. Aarteenetsintää Salon seudulla  -blogista voi lukea Nauvon, Maskun ja Laitilan luolaseikkailuista. Näin virkistyneenä olenkin saanut tänään koulurintamalla paljon aikaan. Sovin koulutussuunnittelijan haastattelun ensi maanantaille. Puhuin tuutorin kanssa syksyn ja kesän opinnoista ja päättötyön suuntaviivoista. Kaikki sujuu mallikkaasti paitsi syksyn opintoihin ilmoittautuminen. En vain millään löydä kohtaa Peppi-alustalta, jossa voisin ilmoittautua juuri haluamiini toisen ryhmän kursseihin. Onneksi tuutori auttaa tässäkin pulmassa. Olen myös päässyt hyvään alkuun Koulutuksen suunnittelu-kurssin materiaalien lukemisessa. Sanasto on jo ennestään tuttua aikuiskasvatustieteistä ja osa asioistakin. Nyt niitä vain tarkastellaan eri näkökulmasta ja syventäen. Ihan alkeista ei siis ta

SPR:n kurssilla tuli kotitehtäviä ja ajattelin tänään tehdä niitä ulkosalla. Kanat vaativat pientä silmälläpitoa ja näin voin siis hoitaa kaksi asiaa yhtä aikaa. Tehokasta. Tai kolme, "ulkoilua" harrastan minäkin samalla. Itä-Suomen yliopiston luentomuistiinpanot on myös katsottu. Seuraavaksi otan kurssikirjat esiin netin syövereistä. Mutta sitä ennen pidän pienen loman ja lähden katsomaan pari luolaa.

Ihminen voi tulla iloiseksi tehtävänannosta! Koulutuksen suunnittelu-kurssin avauduttua tänään olin innolla lukemassa kurssiohjelmaa. Sisältönä kurssilla on koulutuksen suunnitteluun vaikuttavat lainsäädännöt ja organisaatioiden omat ohjeistukset, opiskelijoiden tarpeet sekä koulujen budjetit. Lisäksi suurin osa kurssista suoritetaan tekemällä näiden tietojen pohjalta oma suunnitelma koulutuksesta. Aivan kuin minulle henkilökohtaisesti räätälöity kurssi! Voiko jo aloittaa? Ai niin, voi! Iloisia uutisia on tullut myös perhepiiristä: tyttöni pääsi ensimmäiseen vaihtoehtoonsa Tornion AMK:n ja siskonikin lähtee opiskelemaan. Yläastelainenkin on ruvennut miettimään kiinnostuksenkohteitaan ja lupasin käydä hänen kanssaan tutustumassa joihinkin mietityttäviin aloihin ja kouluihin. Ensin jumppa, sitten luentoja! Ja illalla SPR:n kurssi! 

Kanat pääsivät lintuinfluenssakaranteenista tänään. Näyttää vanhoilla olevan muistissa tärkeät matopaikat ja nuoret ovat vielä aika ihmeissään. Katso kanojen puuhia ja rentoudu!

Eilen saivat perheeni jäsenet todistuksia. Ala-asteen päättötodistus, kasiluokan todistus ja opiston päästötodistus sekä minun SPR:n kurssitodistukseni tuottavat nyt iloa saajilleen. Isäntä saa vähän väliä venäjänkielen todistuksia sovelluksissa suoritetuista tasoista. Arvostan niitäkin, sillä ei meillä kellään ole juurikaan kielipäätä. Tuo sinnikkyys ja jopa halu maksaa muutaman euron kuussa treenatakseen kokonaan uutta taitoa ansaitsevat mielestäni erityismaininnan. Eilen koulunkäynti jatkui ilman mitään kesälomakohtauksia. Minä tein ennakkotehtävää SPR:n kurssia varten. Toimin myös mopokoululaisen ajo-opettajana ja mopokoululainen treenasi kaupunkiajoa. On muuten keskityttävä kunnolla, jotta pystyy ajamaan kahta liikennevälinettä! Opettajana pitää ohjeistaa puhelimitse mopokoululaista ja itse seurata autoilijana liikennettä omalta kohdaltaan. Voisin sanoa, että autokoulun opettajana toimiminen oli helpompaa.  Tänään olen tehnyt osaani ryhmätehtävästä kulttuuri-kurssia varten. Maanan

Ranskalainen herra kertoi englanniksi Ranskalaisesta työkulttuurista aamupäivän. Todella mielenkiintoista! Samalla sain hieman ommeltua asuja valmiiksi. Helpommin pysyy ajatukset asiassa, kun kädet tekee jotain helppoa hommaa. Kulttuureista on kiinnostavaa oppia aina lisää. Kesäksi saatiin mahdollisuus aloittaa syksyn opintoja lukemalla kirjallisuutta ja suunnitella haastatteluja ja kyselyjä. Ajattelin pysytellä asiakaspalvelun koulutus-aiheessa. Asiaa voi nyt jalostaa, kun tietää, mitä syksyllä on edessä.  Lopputyötä aloittelen myös palaverilla tuutorin kanssa kesäkuun alussa. Ei tässä siis paljoa lomailla! Hyvä niin, tekeminen on mukavaa ja uuden oppiminen hauskaa. Päivässä on hyvä olla järkevää sisältöä, muuten tulee turha olo. (Pikku tauko silloin tällöin tekee toki hyvää.)

Kaivelin netin ihmeellisestä maailmasta tietoja ikuisuus sitten tehdyistä opinnoistani. Löysin Jyväskylän yliopistolla tekemäni kolme erityispedagogiikan opintojaksoa vuosilta 2002-2003. TE-palveluiden kautta löytyy näköjään vaikka mitä. Pitää varmaan lisätä nekin cv:hen. Ilmoittauduin myös Koulutuksen suunnittelu-kurssille Itä-Suomen yliopistoon. Tämä toteutetaan Joensuun kampukselta verkko-opintoina vuoden loppuun mennessä. Eli kesällä minun tapauksessani, alkaa heti. Tänään on muutoinkin koulupäivä, alkaen kahvilla Teamsissa. Sitten pitää käydä läpi jo tekemäni materiaali huomista ja ylihuomista etälähipäivää varten. Opettajat kun antavat tuollaisia varten lisäohjeita pari päivää ennen määräaikaa. Kahden esitelmän diat täytyy hioa vastaamaan uusia tehtävänantoja. Illalla lähdetään myös tytön mopokoulutuksen ensimmäiselle liikeenteessäajolle. Pihalla on väännetty kahdeksikkoa ja jarruteltu uudella mopolla nyt muutama päivä ja sitä ennen isommalta lainatulla skootterilla päristelty pi

Opiskelut ovat loppusuoralla. Yliopiston aikuiskasvatustieteiden perusopinnot on suoritettu ja tämän kevään viimeiset AMK:n koulupäivät on ensi viikon lopulla. SPR:n henkisen tuen peruskurssi on kesäkuun 2.-4. päivä. Sitten tähän asti ilmoittaudutut koulut ja kurssit on käyty tältä keväältä. Tulevasta vapaa-ajan määrästä kauhistuneena otin uudelleen tutkintaan Itä-Suomen yliopiston ilmaiset kesäkurssit. Soitin myös TE-toimistoon ja varmistin, että saan aloittaa opiskelun. Nyt pitää vain päättää, minkä kurssin valitsisin. Koska tästä eteenpäin koulunkäynti ei ole kovin intensiivistä, kirjoituksia ei ehkä tule ihan joka päivä. Luolaretket tulevat omaan blogiinsa edelleen ja tänne kirjoittelen opiskelukuulumisia aika ajoin. Keräsin ison vadillisen vuohenputkia ja nyt niistä tehty kimchi tekeytyy keittiössä. Vähän jännittää miltä se tulee maistumaan. Kun jättää purkujätteet levälleen, saa hienosti rivissä kasvavaa vuohenputkea.

Kävin eilen selkokielikurssin. Osallistuin selkokielen kurssiin eilen netissä. Selkokieli on yksi suomen kielen muoto. Selkokielestä on apua kaikille ihmisille. Selkokielen kirjoittaminen tarkoittaa kirjakielen selkeyttämistä. Kun sairaala lähettää potilaalle ohjeet, ne pitäisi kirjoittaa aina selkokielellä. Selkokieli on selkeää, mutta se ei ole lapsellista. Selkokieli Kurssi oli todella mahtava ja kolmeen tuntiin oli saatu mahtumaan hengästyttävä määrä asiaa. Ehkä tuo yllä oleva kirjoittamani teksti ei ole vielä aivan puhdasta selkokieltä, mutta ajatustyötä se vaati. Selkokielellä puhumistakin käytiin läpi ja sitä pitäisikin sitten tosissaan harjoitella. Sain paljon vinkkejä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten työssäoppijoiden kanssa työskentelyyn. Tänään sitten olikin puu- ja puutarhapäivä. Kaikenlaista v uohenputken keräilystä hevonkakan hakemiseen. Ajattelin vielä yhden lavakaulusviljelmän perustaa kesäkurpitsalle. Sitä syön varmaan meillä vain minä ja kanat. Mutta

Tänään kirjoitin ja hioin loppuun videoluentojen tekstiosuuden. Koko työstä tuli 53 sivua pitkä. 25 sivua on itse tekstiä, kuusi sivua otsikkoa, sisällys- ja lähdeluettoloa ja loput 22 sivua liitteitä. Nyt tuutori tarkistaa sen vielä kerran ja kertoo onko se valmis vai pitääkö jotain vielä tehdä. Ehkä pitää on liian voimakas sana, kun työ olisi ollut hyväksytty jo ennen näitä viilailujakin. Pientä puuhommaa ja kävelylenkkiä täytyi tehdä tähän väliin, sillä ilta kuluu SPR:n selkokielikurssilla. Selkokieli ei ole minulle kovinkaan tuttua. Vain jonkin lehtiartikkelin ja kirjastossa selailemani selkokielellä kirjoitetun kirjan verran minulla on siitä kokemusta. Uuteen asiaan siis olen taas tarttumassa. Siinä se. Kirjallinen osuus kehittämistehtävästä.

Tänään oli luolapäivä. Lohjan Torholanluolan retkestä kirjoitin retkiblogiini . Sen verran kuuluisa retkikohde Torhola ja Karkalin luontopolku on, että ihmisiä kyllä oli paikalla. Lainasin otsalamppua pariskunnalle, joka ei olisi luolaan sisään mennytkään todettuaan sen pimeäksi paikaksi(!?). Kaikin puolin märkä ja kostea retkisää rakeineen, salamoineen ja ukkosineen.