Päättötyön tallentaminen Theseukseen

 Päättötyö on arvioitu!

Päättötyö on nyt arvioitu ja täysi vitonen tuli! Erinomainen opinnäytetyö ja laadukasta tekstiä. Siinäpä se sitten oli. Kypsyysnäytekin meni läpi. Liitän kypsyysnäytteen tuonne loppuun, jotta voitte katsoa, kuinka kypsästi tulikaan kirjoitettua. Nyt voi jo huokaista, vaikka yksi koulupäivä onkin enää jäljellä.

Tallennus Theseukseen

Seuraava vaihe prosessissa on tallentaminen Theseukseen. Theseus on tietokanta, josta opinnäytetöitä voi kuka tahansa käydä lukemassa. Suosittelen tekemään sinne hakuja, jos wikipedia ei anna riittävän laajaa tietoa mielenkiinnonaiheestasi. Oma työni odottaa siellä nyt tarkistusta. Eli ihan vielä ei kannata sinne mennä etsimään tekstiä nimelläni, kerron kyllä suoran linkin, jahka tarkistus on tehty.

Pikku vinkki opinnäytetöiden lukijoille: Pari ensimmäistä kappaletta on asian esittelyä kaamealla kapulakielellä kaikkia mahdollisia lähteitä siteeraten. Itse asiaan voi hypätä lukaisemalla sisällysluettelo

ja rulluttelemalla tekstiä sinne, mistä varsinainen työ alkaa. 

Vinkki kaksi: Etsiessäsi määrättyä aihetta hakusanalla saat ison määrän tekstejä vaihtoehdoiksi. Lukaise tiivistelmät, niin tiedät missä työssä hakemasi asia mahdollisesti on.

Kypsyysnäyte

Opetusmateriaalin laatijan muistilista

 Täysin uudesta aiheesta opetusmateriaalia tehtäessä eteen tulee monenlaisia haasteita ja kysymyksiä. Onneksi nykypäivänä opetusmateriaali ei ole muuntumatonta, eikä samaa ”kirjaa” käytetä vuosikymmeniä. Sähköisessä muodossa olevaa materiaalia on helppo päivittää ja muuntaa jokaisen opetustyyliin ja opetusryhmään sopivaksi. Apuna kannattaa käyttää alan asiantuntijoita, jotka usein auliisti antavat tietotaitonsa käyttöösi, kun vain rohkenet kysyä.

 Ensimmäiseksi pohtisin opiskelijoita tai ihmisryhmää, joille opetusmateriaalia laaditaan. Mitä tietoa heillä on asiaan liittyen ennestään? Käytetäänkö materiaalia eritasoisissa ryhmissä? Tässä kohtaa on mietittävä siis missä kohtaa opetusta materiaali on käytössä. Materiaalin tulee olla linkitettyä aikaisempaan oppimiseen tai siinä on annettava tarpeelliset perustiedot. Tässä kohtaa tarkistetaan myös ePerusteet ja muut ohjeistukset varsinkin, jos opetusta antaa virallinen taho ja se tähtää esimerkiksi tutkintoon.

 Seuraavaksi on päätettävä, kuinka paljon opetusmateriaalia tehdään. Opetusmateriaalin laajuus riippuu siitä, onko opetus yleisluontoista tai syväluotaavaa. Laajastakin aiheesta voi tehdä vartin esityksen tai monen opintopisteen kokonaisuuden. Aiheen rajaaminen ja näkökulma täytyy olla selvillä ennen työhön ryhtymistä. Rajaamiseen ja näkökulman valitsemiseen tulevat ohjeet edellisen kappaleen kysymyksiin vastatessa.

 Opetettavaan asiaan perehtyminen on omista tiedoista riippuvaista. Jos opetusmateriaalin laatija on alan asiantuntija, hänen ei tarvitse käyttää aikaa perehtymiseen, mutta asiasta tietämättömän täytyy käyttää tarvittava aika tutkimiseen ja asian sisäistämiseen. Vaikka kirjallisuudesta ja verkosta tietoa löytyykin, kannattaa asiantuntijalta vielä kysyä apua. Jotkin asiat vain ovat sellaisia, joita kukaan ei ole kirjoittanut ylös vaan oletetaan työn opettavan tekijäänsä. Haastattelemalla ihmisiä saadaan laajempi kuva käsiteltävästä aiheesta ja voidaan tarkistaa esimerkiksi kirjallisuudessa olevia ristiriitaisuuksia tai täyttää tiedoissa olevia aukkoja.

 Opetusmateriaali voi olla esimerkiksi video, diaesitys, vihko, kirja, sähköinen dokumentti, peli, konkreettinen esine tai malline. Jos opetusmateriaalia tehdään oppilaitoksen tarpeisiin, heiltä löytyy esimerkiksi pohja PowerPoint- esitykselle tai muu opetusmateriaalin muoto. On hyvä pitää yhtenäinen linja esimerkiksi dioissa, jotta ne muokkautuvat osaksi opetusta, eikä opettajilla ja opiskelijoilla mene aikaa uuden diasarjan ulkonäön ihmettelyyn. Opetusmateriaalin muoto tulee valita oppilaitoksen ja oppilaiden sekä opetettavan asian mukaan. Jos on mahdollista teettää aktivoivia harjoituksia, ne syventävät oppimista ja piristävät opetustuokiota.

 Opetusmateriaalia valmistettaessa kannattaa koota koeyleisö ja testata materiaalia. Kuinka kauan opetustuokion pitämiseen menee? Eteneekö se loogisessa järjestyksessä asiaa tuntemattoman mielestä? Tarvitseeko termejä selventää? Koeyleisön reaktioiden mukaan materiaalia voi parantaa ja muuntaa. Samoin tehtävät kannattaa testata. Toimiiko tehtävä siinä tarkoituksessa, kuin on ajateltu ja antaako se lisäarvoa opetukselle? Diaesityksen voi myös videoida ja antaa koeyleisön katsottavaksi. Myös opetusmateriaalin kanssa työskenteleviltä opettajilta pitäisi saada palautetta työn tässä vaiheessa.

 Opetusmateriaalin valmistuttua se pääsee töihin opettajan työkaluksi. Niin kuin muidenkin työkalujen kanssa, ohjeistus käyttöön tulisi olla selkeää. Ohjeet voi antaa kirjallisena tai suullisesti, videotakin voi käyttää. Jos materiaalia on mahdollista muokata, on hyvä antaa opettajille siihen ohjeet ja lupa. Näin materiaali pysyy ajantasaisena ja opettajan on helpompi muokata sitä oman ryhmänsä tarpeisiin.

 On opiskelijoiden edun mukaista tehdä innostavaa, laadukasta ja ajankohtaista opetusmateriaalia. Olipa opetusmateriaalin tehtävä opettaa eskarilaista tai joukkoa professoreita, he nauttivat hyvästä opetusmateriaalista, joka etenee sujuvasti, tuo uusia ajatuksia heidän mieleensä ja on jopa viihdyttävää. Opettajien työtaakkaa keventää hyvin laadittu opetusmateriaali, jota he voivat halutessaan muokata ja joka taipuu erilaisiin opetustilanteisiin. Varsinkin näin nopeasti muuttuvassa maailmassa uusia asioita keksitään joka alalla koko ajan ja niiden opettaminen kouluissa on mahdollista uusien opetusmateriaalien avulla melkeinpä reaaliajassa.