Enna opintovapaalla

 Nyt on taas löytynyt tasapaino opiskelun ja vapaa-ajan välillä. Tehtävät etenevät, vaikka muutama haastattelu siirtyikin parilla päivällä. Onko kellään muuten työpaikalla chat-asiakaspalvelua? Teen tutkimusta chat-palvelun käyttämisestä pienten yritysten näkökulmasta. Paljonko se vie aikaa ja mitä hyötyä siitä on?  Opetustakin on taas tulossa ja PowePointeja olen väsäillyt. Se on aika kivaa puuhaa. Toivottavasti osaan tehdä tarpeeksi selkeitä ja informatiivisia, jotta opiskelijat saavat niistä oikeita asioita irti. Omat koulupäivätkin lähestyvät ja niitä varten on pitänyt myös valmistautua. PowerPointeja sielläkin saadaan esitellä. Suurin piirtein kuukausi opintovapaata jäljellä. Olen osannut nauttia siitä, että saan keskittyä omaan oppimiseeni juuri silloin kun aivot ovat sillä tuulella. Eli kello kuusi aamulla. Ja aamupalan jälkeen ysiltä. Ja ruokatauon jalkeen kahdelta. Ja iltapäivällä neljältä teekupin kanssa. Ja illalla kuudelta ennen iltapalaa. Riippumatta viikonpäivästä! Tästä

 Ensimmäinen opetustunti sujui hienosti. Aiheenani oli asiakaskokemus ja siihen liittyvät asiat kuten asiakaskokemuksen mittaaminen ja johtaminen. Pidin tuntini osana opiskelijoiden lähipäivää, jossa osa opiskelijoista oli läsnä Teamsin kautta. Mielestäni hoidin hommani oikein mallikkaasti ja sitä mieltä olivat opiskelijatkin. Kyllä pikkuisen tietysti jännitti, kyllä se kuuluu asiaan. Opettamani mopokoululainen sai perjantaina ajolupansa ja sitä juhlittiin asianmukaisesti kakkukahvein. Turvallisia ajokilometrejä hänelle! Nyt olen paahtanut opiskelutehtäviä eteenpäin niin kovalla vauhdilla, etten meinaa itse pysyä perässä. Tämä tietää sitä, että on pakko pitää vapaapäiviä. Palautuminen on jäänyt kovin vähiin. Lähdinkin hetkeksi äidin hoiviin. Eikä siitä lepäämisestä ihan heti mitään tullut, toimisto oli pakko rakentaa tännekin. Äiti järjestikin matkan Raumalle maanantaiksi, silloin en ainakaan pääse näpyttelemään tietokonetta. Työpaikkalounas Ei mitään lepotaukoja, vaan opiskelukirjaa j

 Maanantaina oli harjoittelun ensimmäinen päivä. Tänään tein töitä kotona ja makustelin annettuja tehtäviä. Salon seudun ammattiopistolla on mukavaa ja avuliasta henkilökuntaa ja tunsin oloni heti tervetulleeksi. Alun perin minulle oli varattu tunti aikaa, mutta hengailinkin paikalla kuusi tuntia. Saurasin liiketalouden oppitunteja, sain oman työläppärin ja tutustuin rakennukseen. Päättötyöstäkin keskusteltiin pari sanaa eikä ainakaan tullut tyrmäystä idealle, että opisto tilaisi minulta jonkun työn. Se olisi mielekästä, että päättötyö hyödyttäisi mahdollisimman monia tahoja. Tänään jo suunnittelin ensi viikon opetusta. Minulle on annettu tehtäväksi kertoa asiakaskokemuksesta ja teettää siitä ryhmätehtävä. Aika vapaat kädet sain ja keräilin jo aika paljon materiaalia. Toinen tehtävä eli chat-palveluihin tutustuminen on jo hyvässä vauhdissa ja yhden ihmisen kanssa jo keskusteltu puhelimessa ja vaihdettu sähköposteja haastattelun sopimiseksi. Vastapainoksi teorialle parantelin kanalan ym

 Kaksi koulupäivää takana ja nippu tehtäviä edessä. Kaksi ryhmätehtävää ja yksi yksilötehtävä uusina tehtävinä. Siinäpä saa näpytellä taas tekstiä.  Mukavaa on ollut toimia taas ihmisten kanssa porukassa, kun takana on eristäytymistä ja yksin puurtamista. Aivot virkistyy kun keskustellaan ryhmissä vaikkapa megatrendeistä tai puhelinmyynnistä. Ja ne väliaikahöpötykset vaikkapa niistä kauppakasseista joita autoiksi kutsutaan. Koululla näkyy kiitettävästi maskeja, vaikka meidän monimuotoryhmät ovat yleensä vähäväkisiä ja näinollen turvavavälit säilyy kyllä. Tanssikin virkisti mieltä ja kehoa. On sillä valtava vaikutus ihmiseen kokonaisuutena: minä ja pari, vaikkakin vaihtuva, saamme aikaiseksi jotain hyvältä näyttävää huomioidessamme toisen liikkeet, musiikin ja muut tanssijat. En toki väitä, että aina se olisi niin silmiä hivelevää, mutta voinhan niin aina kuvitella tanssiessani masurkkaa uusilla askeleilla. Nyt maski päähän ja junan kyytiin.  Ai niin: kaksi opettajaa suositteli lukemaan

 Rippijuhlien suunnittelu ja niihin valmistautuminen ovat vieneet melko lailla aikaa. Juhlat siirrettiin jo kerran ja koronakaranteenin pituudesta ei ollut tietoa (negatiiviset tulokset tuli), joten tässä on nyt ollut vajaa viikko aikaa häärätä. Vaikka isoja ja näyttäviä juhlia ei ole tarkoitus järjestää, niin onhan se kiva vähän koristaa kotia. Koulu alkaa lähipäivillä huomenna ja ylihuomenna. Piknikkiteemalla mennään Kupittaan puistoon ryhmätehtäviä tekemään. Harjoittelua varten olen etsinyt materiaalia ja tehnyt suunnitelmaa tutkimustehtäväksi. Pää on ainakin täynnä ideoita! Kansantanssitreenit alkavat myös tänään. Koitamme pitää turvavälit. Kuinkahan onnistuu? Onneksi puolukat ovat vielä aavistuksen raakoja. Odotan sunnuntaita, silloin on aikaa mennä metsään.